Kannanottoja

Lasten ja nuorten erikoispsykologit ry:n kannanotto hallituksen esitykseen sosiaalihuoltolain muuttamisesta ja uudesta lapsiperhepalvelusta.

Kannanotto jätetty lausuntopalveluun 25.5.2026 https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=3c501baf-4246-445b-8ceb-8e72227b344b

Aiheeseen liittyvä mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 23.5.2026 https://www.hs.fi/mielipide/art-2000012019158.html

“Suomessa on jo pidemmän aikaa pyritty lisäämään lasten, nuorten ja perheiden saamaa varhaista matalan kynnyksen tukea”. Näillä sanoilla alkaa sosiaali- ja terveysministeriön kahdenvuodentakainen tiedote. Edelleen, tiedotteessa todetaan, etteivät lapsiperheille tarjottavat palvelut riittävästi vastaa etenkään vaikeimmassa tilanteessa olevien asiakkaiden tarpeita. Hyvinvointialueiden välisten erojen ja myös alueiden sisäisten erojen liittyen kykyyn vastata asiakkaiden tarpeisiin palveluiden toteuttamisessa, todettiin tiedotteessa olevan kasvussa. (1)

Sosiaali- ja terveysministeriö tunnisti perhekeskusmallin ja systeemisen työotteen vaikuttaviksi monialaisena yhteistyönä kehitetyiksi palvelurakenteiksi, ja toi tiedotteessaan selkeästi esiin tarpeen hyvinvointialueiden panostukseen monialaisten toimintamallien kehittämiselle sote-uudistuksen aiheuttaman suuren muutoksen jälkeen: keskeiseksi nostettiin tarve toteuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden tuen toteuttamista sosiaalihuollon ammattilaisia laajemman toimijakentän kanssa. (1)

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan perhekeskukset ovat onnistuneet palvelujen yhteensovittamisessa ja toiminta näyttää vakiintuneen hyvinvointialueille (2). Alun perin perhekeskusten kehittäminen käynnistyi tarpeesta sovittaa yhteen hajanaiset lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä edistää palveluiden vaikuttavuutta vahvistamalla monitoimijaista yhteistyötä (2). Julkaisussa tuotiin esiin, että perhekeskusten voi perustellusti katsoa toteuttavan sote-uudistuksen perustana olevaa lakia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021 10§), joka velvoittaa hyvinvointialueet sovittamaan asiakkaidensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi (2). Monitoimijaisen yhteistyön edistäminen nähtiin tärkeänä tavoitteena varhaisen tuen vahvistamisen ja ongelmien ehkäisyn sekä korjaavien palveluiden tarpeen hillinnän rinnalla (2).  

Vielä kaksi vuotta sitten tavoiteltiin aitoa monialaista sote-integraatiota, jossa asiakkaat saavat perhekeskuksesta sekä tarvitsemansa sosiaalihuollon palvelut että terveydenhuollosta mielenterveys- ja päihdepalvelut. Uusi lakiesitys kritisoi kasvatus- ja perheneuvonnan nykyistä palvelurakennetta: esityksen mukaan kaikilla sosiaalihuollon asiakkailla palvelun edellyttämät taidot osallistua keskustelevaan työskentelyyn (kyky jäsentää omia kokemuksia, kognitiiviset ja kielelliset taidot) eivät ole riittävät. Lakiesityksen mukaan tämä voi heikentää palvelun soveltuvuutta. Toisaalta, kuten sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa todetaan, lapsiperheiden varhainen tuki erityisesti vaikeimmassa tilanteessa olevien, kuten neuropsykiatrisesti oireilevien, alaikäisinä päihteitä käyttävien ja maahanmuuttajien kohdalla, eivät vastaa riittävästi asiakkaiden tarpeita ja tukea ei ole pystytty antamaan riittävän varhaisessa vaiheessa (1). 

Lasten ja nuorten erikoispsykologit ry haluaa korostaa, että nykyisessä palvelurakenteessa kasvatus- ja perheneuvonta on ainutlaatuinen perustasolla toimiva, perheille suunnattu monialainen palvelumuoto, joka yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut hyvin toimivaksi kokonaisuudeksi, ja jossa perheet voivat saada laadukasta moniammatillista, asiakkaiden tarpeet huomioivaa hoitoa ja arviointia matalalla kynnyksellä. Mielenterveyden ammattilaisen osaamista on sopeuttaa työskentely suhteessa asiakkaan kykyihin, sekä tarjota näin yksilöllistä apua ja tukea kunkin perheen tilanteeseen. Tällaista osaamista erityisesti moniammatillinen yhteistyö tuo palvelujärjestelmään, eikä se ole korvattavissa pelkällä erityisasiantuntijoiden, kuten psykologien tai psykiatrien, konsultaatiolla. Nyt annetussa lakiesityksessä tämä monitoimijaisen yhteistyön ulottuvuus on vaarassa heikentyä merkittävästi, ja riskinä voi joillakin alueilla olla jopa tämänkaltaisen palvelun lakkauttaminen.  

Lakiesityksessä kuitenkin tunnustetaan kasvatus- ja perheneuvonnan moniammatillisen henkilöstön vahva psykososiaalisen ja perheterapeuttisen osaamisen arvo, ja tämän kaltaista osaamista todetaan tarvittavan lapsiperheiden palveluissa laajemmin. Tämä näkökulma on kannatettava. Siten onkin täysin epäloogista, että nykyisen moniammatillisen kasvatus- ja perheneuvonnan palvelun poistamista lakisääteisyyden piiristä esitetään säästökohteeksi. Tämä uhkaa johtaa eriarvoisuuden lisääntymiseen palveluun pääsyssä, jos lakisääteinen velvoite moniammatillisuudesta poistuu, ja hyvinvointialueet voivat jatkossa päättää vapaasti palvelun järjestämisestä ja siihen kohdennettavasta työntekijäresurssista. Kuten sosiaali- ja terveysministeriö aiemmin tiedotteessaan, ilmoittanut, hyvinvointialueiden väliset erot liittyen kykyyn vastata asiakkaiden tarpeisiin palveluiden toteuttamisessa, ovat olleet kasvussa (1). Suomessa ei ole varaa tehdä yhtään sellaista toimenpidettä, joka voi johtaa perustason palveluiden heikkenemiseen, viivästyksiin oikea-aikaisen avun saamisessa, ja edelleen tämän myötä korjaavan työn määrän lisääntymiseen sekä hoitokustannusten kasvuun. 

Kasvatus- ja perheneuvonnan ydinsisältöihin kuuluvat myös vauvaperheiden varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen sekä lapsiperheiden vanhempien parisuhdetuki. Moniammatillisen perheterapeuttisen palvelun lakisääteisyyden poistaminen on merkittävä riski vauvaperheiden tuen saannin viivästymiselle tai jopa heikentymiselle. Julkisen talouden säästöpaineet ovat jo nyt kohdistuneet ei-lakisääteisiin vauva- ja pikkulapsiperheiden palveluihin, kuten neuvolapsykologiresurssin vähentämiseen joillakin hyvinvointialueilla. Inhimillisestä näkökulmasta on täysin kestämätöntä, että yhteiskunnan kaikkein pienimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat altistettaisiin tällaiselle riskille.

Lasten ja nuorten erikoispsykologit ry haluaa lisäksi nostaa esiin, että lakiesitys on lähtenyt lausuntokierrokselle ilman lapsivaikutusten arviointia. Lapsivaikutusten arviointi tulisi ehdottomasti sisällyttää tämänkaltaiseen lakimuutokseen, jossa riskit perheiden tuen heikkenemiselle ovat ilmeiset. YK:n lasten oikeuksien sopimuksen kolmannessa artiklassa vaaditaan lapsivaikutusten arviointia kaikissa lapsia koskevissa päätöksissä (3). Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989 ja se tuli kansainvälisesti voimaan vuonna 1990; Suomi liittyi sopimukseen elokuussa 1991 (4).

Hallituksen esitys uudesta sosiaalihuoltolaista ei tue aitoa sote-integraatiota, vaan on jopa ristiriidassa sen kanssa. Aitoa sote-integraatiota, joka on ollut sosiaali- ja terveysministeriön toimien ja päätösten keskeinen tavoite jo pidemmän aikaa, sen sijaan tukee kasvatus- ja perheneuvonnan säilyttäminen lakisääteisenä moniammatillisena palveluna.

Lähteet

1. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedote 10.5.2024. Tutkimus: Suomessa tarvitaan parempaa varhaista tukea lapsiperheille https://stm.fi/-/194055633/tutkimus-suomessa-tarvitaan-parempaa-varhaista-tukea-lapsiperheille

2. Nieminen S, Kalmari H, Kekkonen M (2025) Perhekeskusten tilanne kuva Suomessa. Tutkimuksesta tiiviisti 20/2025. Terveyden ja hyvin voinnin laitos, Helsinki. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/b9630549-b619-40ca-adfa-90b7e8a6c133/content

3. Lapsen oikeudet https://lapsenoikeudet.fi/artiklat/ 

4. Suomen YK-liitto https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/ihmisoikeudet/lasten-oikeudet